Joskus käy niin, että vaikka kaikki on hyvin huomaa olevansa alakuloinen. Ajatus on vaellellut auringosta menneisiin kesiin ja löytänyt sieltä ikäviä muistoja. Ja sitten se on jäänyt junnaamaan väärille urille. Kyse voi olla huonoista ajatustottumista tai tempperamentista tai vaikka piilevistä ongelmista. Kutsutaan tällaista tapausta alakulon oudoksi atraktoriksi.
Kaaosteoriasta löytyy myös vinkkejä avuksi. Oudolle atraktorille on ominaista, että lähtötilaa vähänkin muuttamalla, järjestelmä voi päätyä hyvinkin erilaiseen lopputilaan. Alakulon aiheuttanutta tilannetta ei siis tarvitsekaan säikähtää vaan pienet muutokset riitävät. Ehkä riittää kun ottaa hansikkaat pos käsistä.
Kun järjestelmä päätyy jollekin atraktorille, se on stabiilissa lopputilassa, josta se ei itsestään enää siirry toiseen. Sama pätee alakuloon. Se pitää itseään yllä eikä johda mihinkään uuteen. Ei siis kannata jäädä odottelemaan kasvatusmielessä tai jääräpäisyyttään, että kyllä tämä tästä.
Idea syntyi työntäessani vaunuja syksyisessä räntäsateessa. Tällöin ajatukset tuntuivat kirkkailta ja tarve jakaa niitä selvältä.
Sivunlatauksia
No comments:
Post a Comment