Tuliainen

P otti anopiltaan vastaan pitkulaisen paketin. Se tuntui kädessä kevyeltä ja kun sitä puristi se antoi periksi ja käärepaperiin tuli muutaman sentin repeämä. P avasi käärepaperin varovasti ja taittoi sen neljään osaan. Hän jakoi palat kuin ehtoollisleivän ja pisti oman suuhunsa. Maku oli mieto, hivenen mansikkaa ja jonkun verran kirpeyttä - luultavasti sateisen kesän juhlamaku.

Paketin sisältä oli tiskiharja.
- Tarvitsette tätä uudessa kodissanne. Me pärjäämme aivan hyvin ilman, anoppi sanoi.
- Vaihdoin siihen muutaman harjaksen. Kyllä sillä monta vuotta vielä pärjää, appiukko jatkoi.

P tunsi avovaimonsa hakevan hänen kättään. Ehkä heillä olisi varaa hankkia vielä muutama lautanen.

Kuka ymmärtää älyä?

Ymmärtääkseen älykkyyttä täytyy tuntea suuria ajatuksia, luoda kokonaisia maailmoita ja selviytymään niissä, täytyy olla mestari shakinpeluussa, kirjoittanut kirjoja ja säveltää sinfonia. Sillä mitä muuta shakin peluu, kirjoittaminen ja säveltäminen on kuin maailmojen luomista ja miten pystyisi millään vähäisemmällä kuvailemaan jotain niin saavuttamatonta kuin äly?

Ehkä tekoälyn tutkijoillekin pitäisi sisällyttää kirjan kirjoittaminen lopputyöhön. Ehkä säveltäjiltä pitäisi kysyä älyn syvimmästä olemuksesta. Sillä voiko älyä tutkia jollei halua ymmärtää sitä täysin?

Muistokirjoitus: ryhmätyö

Ryhmätyö on tehotonta ja joutaakin jäädä vuosituhannen vaihteen erikoisuudeksi. Jälkipolvet voivat sitten oppikirjoissaan ihmetellä tätä kehityksen kummaa välivaihetta.

Tehottomuus on suorastaan katalyytti tekniikan kehitykselle. Tekniikan imperatiivi voitaisiin muotoilla myös seuraavasti: tekniikka tulee poistamaan tehottomuuden. Toisin sanoen siellä missä on havaittavissa tehottomuutta, sinne kohdistuu raha ja insinöörien mielenkiinto.

Näin vahvoja voimia vastaan ryhmätyön on annettava periksi. Kohta työskentelemme kukin omissa kopeissamme tehden tietokoneen meille jakelemia tehtäviä - yksin.

Ajatusmatriisi

Kun katselet ihmisjoukkoa, näet tutut kasvot usein hetkessä ilman, että käyt tietoisesti läpi kaikki kasvot. Tiedostamaton tekee siinä työtään.

Ongelman ratkaisu voidaan nähdä samanlaisena prosessina. Kun ajattelet, ajatukset järjestyvät matriisiin, mielen maisemaan, josta alitajunta noukkii tietoisiksi parhaimmat. Tärkeintä on jättää tiedostamattomalle riittävästi tilaa ja olla valmiina sieppaamaan ohi lepattavia ajatuksia.

Muistokirjoitus: säilytysrasiat

Tuotteiden omat pakkaukset ovat jo niin kestäviä ja täynnä informaatiota, että on suorastaan haitallista uudelleen pakata tuotetta erilliseen säilytysrasiaan. Tuotteen laatu kärsii, viimeiset käyttöpäivät unohtuvat ja paistolämpötilat häviävät.

Onneksi säilytysrasioita voi vielä haudata pakastimeen ja hiekkalaatikkoon.

Onni on aurinko

Eksynyt näkee valonpilkahduksen ja löytää sen avulla luolan suulle. Mutta sen pidemälle aurinko ei häntä opasta. Ulkona eksynyt kääntää katseensa auringosta kohti kotia ja käyttää aurinkoa korkeintaan suunnistuksen apuvälineenä.

Samoin on onnen kanssa. Kun olet löytänyt onnea, käännä sille selkäsi ja katsele onnessa kylpevää maailmaa. Onni on hyvä apu suunnistukseen - etsi merkkejä onnesta ja anna sen johdattaa askeleitasi.

Vain varma-askelisten kannattaa suunnatata suoraan kohti onnea, sillä onni sokaisee ja kätkee tien kuopat.

Alakulon outo atraktori

Joskus käy niin, että vaikka kaikki on hyvin huomaa olevansa alakuloinen. Ajatus on vaellellut auringosta menneisiin kesiin ja löytänyt sieltä ikäviä muistoja. Ja sitten se on jäänyt junnaamaan väärille urille. Kyse voi olla huonoista ajatustottumista tai tempperamentista tai vaikka piilevistä ongelmista. Kutsutaan tällaista tapausta alakulon oudoksi atraktoriksi.

Kaaosteoriasta löytyy myös vinkkejä avuksi. Oudolle atraktorille on ominaista, että lähtötilaa vähänkin muuttamalla, järjestelmä voi päätyä hyvinkin erilaiseen lopputilaan. Alakulon aiheuttanutta tilannetta ei siis tarvitsekaan säikähtää vaan pienet muutokset riitävät. Ehkä riittää kun ottaa hansikkaat pos käsistä.

Kun järjestelmä päätyy jollekin atraktorille, se on stabiilissa lopputilassa, josta se ei itsestään enää siirry toiseen. Sama pätee alakuloon. Se pitää itseään yllä eikä johda mihinkään uuteen. Ei siis kannata jäädä odottelemaan kasvatusmielessä tai jääräpäisyyttään, että kyllä tämä tästä.